On ollu haikeaa ajatella edellisen pentueen aikaa kun ne olivat ihan pieniä. Jollain tapaa ne ovat vieläkin niin iso osa meidänkin joka päiväistä elämää. Edelleenkin, vaikka L-pennut ovatkin kohta jo 2,5 vuotiaita ja ihan aikuisia jo. Aika menee liian nopeaa.
Kyllä niistä onkin saanut olla ylpeitä, ihan kaikista. Ne ovat tuoneet meidän ja tietysti heidän omistajiensa elämään paljon iloa ja onnellisia hetkiä. Ihanin asia on, että koirat ovat olleet terveitä. Harrastuksissakin on pärjätty kieltämättä aivan paremmin, kuin hyvin. Tulokset eivät ole tärkeitä, mutta se että kasvattimme ovat tuoneet iloa omistajiensa elämään harrastustenkin parissa ja samalla omistajat ovat harrastelleet ahkerasti bordercollieidensa kanssa ja antaneet heille ihanan mahdollisuuden aktiiviseen ja monipuoliseen elämään on hieno juttu!
Mietin vain, että se "Kasvatamme pienimuotoisesti kotiloloissa" pitää meidän kohdallamme ainakin paikkansa ja hyvä niin. Yli kaksikin vuotta on erittäin sopiva väli pentueiden välillä. Olemme saaneet seurata kasvattiemme kehitystä ja kasvua ajan kanssa, siihen paneutuen. Nyt kun edellinen pentue on kasvanut aikuisiksi, niin on hyvin taas aikaa paneutua seuraaviin (tietystikkään edellisiäkään unohtamatta), mutta kyllä se pentujen kasvu ja kehitys, sen tukeminen ja sen seuraaminen, se vie aikaa ja vaatii panostusta.
Toivotaan että tuo edellä mainittu lause pienimuotoisesta kasvattamisesta tulee aina pitämään paikkansa. Se tuntuu jotenkin olevan meille se tärkeä asia näissä hommissa. Panostaminen jokaiseen pentueeseen ja jokaiseen yksilöön, ajan kanssa. Sydämellä.
Nyt odotellaan, että saatais pentublogi avattua ja jatketaan siellä sitten pentu-asioiden päivittelyä!
Ps. Kiitos Milla Takalahti (Redin omistaja) ihanasta videosta ja muistosta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti