sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Pikku-neiti Chandy, eli Weekasi Liquorice Shot "Chandler" hoidossa!!

Pikku-Chandler

Perjantai aamuna saimme hakea erityisen ja mieluisan vieraan juna-asemalta, kun pikku Chandler matkasi Anniinan kanssa Oulusta meille muutamaksi päiväksi hoitoon kun Anniina ja Juha tekevät reissun etelään.

Chandler on asettunut tänne Weekasilaan ihan mukavasti. Ikävän kyllä huomaa ja kun tassutkin vähän vaivaa, niin hieman on neiti ollut vaisumman puoleinen. Pissat ja kakat tulee pääsääntöisesti ulos ja yöt menee hyvin äitin kanssa samassa huoneessa. Chandyllä tosiaan oli kovan temmellyksen seurauksena polkuanturoiden iho kulunut melko puhki ja iho oli rikki. Desinfioitiin tassut ja laitettiin rakkolaastarin palaset rikkoontuneiden kohtien päälle ja teipattiin tassut ihoteipillä. Viritelmät eivät kauan pysyneet paikoillaan, mutta rakkolaastari helpotti hieman kipua ja desinfiointikin näytti tehoavan. Tassut alkaa jo parantua ihan hyvin.
Chandler on sinnikäs tyttö ja meinaa pyrkiä näköjään tämän lauman päälliköksi! 
Onkin saanut turpiinsa muutaman kerran. Lotta, Wilma ja Emmi ei niinkään välitä, mutta pikkulikat ei voi näköjään sietää, kun joku yrittää pomotella, häntä kohti taivasta. 
Kesken leikin saattaa jollakin palaa käämi ja isot menee väliin rauhoittelemaan kun kukaan ei luovuta. Melkoista meininkiä! Vauhtia ainakin piisaa. Jos ne keskiviikkoon mennessä sais keskenään välinsä 
selviteltyä, kuka on kuka ja kenen paikka on kenen paikka, kyllä se alkaa jo kohta varmaan selvitä..

Mutta onpas meillä kivaa yhdessä touhuilla ja Chandler on oikein ihana! 

Otettiin tänään vähän kuvia poppoosta!

Weekasi Liquorice Shot
Weekasi Laguna Beach
Weekasi Lunar Eclipse




Chandy Chandleri
Moona Helmeri
Hilla Hilpertti
Chandler & Hilla
Moona Helmeri
Emmi, Chandler, Hilla, Moona ja Lotta Emman kanssa takana

1 kommentti:

  1. Kiitos vielä hyvästä hoidosta! Kotimatka meni hyvin enkä ole mököttänyt Anniinalle ja Juhalle, vaikka minut hoitoon jätettiinkin. Mikäs siinä kesäleireillessä! Tassuja en enää aristele, mutta ei ne täysin ole parantuneet, joten minua ei viedä vielä pitkille lenkeille, maastoon, koirapuistoon yms.. Mutta nurmikollakin on kiva touhuta! Ilman häiriötekijöitä osaan seurata jo hyvin, istua, maata ja nousta seisomaan ja pysyn mahtavasti paikoillani kunnes kutsutaan. Terveisiä rakkaille siskoille, emolle ja tädeille. <3 t. pikku-Chandyliini

    VastaaPoista